Ensi sunnuntaina, 2. helmikuuta 2025, vietetään maailman kosteikkopäivää 28. kertaa. Päivän tarkoituksena on lisätä tietoisuutta kosteikoista. Päivällä on vuosittain vaihtuva teema, joka tänä vuonna on ”Suojellaan kosteikkoja yhteisen tulevaisuutemme hyväksi” (Protecting Wetlands for Our Common Future). Teema korostaa rohkeiden toimien kiireellisyyttä luonnonalueiden suojelemiseksi ja jotta tulevat sukupolvet voivat edelleen nauttia ja hyötyä siitä, mitä kosteikot tarjoavat.
Kosteikkopäivää on vietetty vuodesta 1997 lähtien, kosteikkojen suojelusopimuksen eli Ramsar-sopimuksen kunniaksi, joka allekirjoitettiin Iranin Ramsarissa vuonna 1971. Ramsar-sopimus on maailman ensimmäinen maailmanlaajuinen ympäristösopimus, joka on omistettu tietylle ekosysteemille, kosteikoille. Nykyään sopimuksen piiriin kuuluu 172 maata ja Suomessa on 49 Ramsar-aluetta.
Martimojärven suoalue liitettiin osaksi Project Mar-suojeluohjelmaa jo vuonna 1965 ja Suomi ratifioi vuonna 1974 Ramsarin sopimuksen ensimmäisten joukossa. 1981 perustettiin Martimoaavan soidensuojelualue, joka laajeni koskemaan myös Penikka-vaarojen alueet. Samana vuonna suojeltiin lailla 70 valtion hallinnassa olevaa suoaluetta.
Martimoaavan soidensuojelualue liitettiin osaksi Natura 2000-verkostoa vuonna 2004 ja näin osaksi Ramsar-sopimusta mm. Inarin Sammuttijängän, sekä Liminganlahden ja Hailuodon rantaniittyjen ja lahtien kanssa. Ramsar-alueen valintaperusteena on joukko Ramsar-sopimuksessa mainittuja kriteerejä. Perusteena voi olla alueen harvinaisuus, ainutlaatuisuus ja valintaan vaikuttaa myös uhanalaisten eläin- ja kasvilajien esiintyminen alueella.
Martimoaavan soidensuojelualue on monipuolinen suoympäristö, johon kuuluu laajoja aapasoita ja muita suotyyppejä. Perämeren rannikon läheisyys lisää alueen merkitystä muuttavien vesilintujen ja kahlaajien levähdyspaikkana sekä petolintujen ja vesilintujen pesimäalueena. Alue on myös tärkeä suojelupaikka uhanalaisille eläin- ja kasvilajeille.
Lisätietoa: worldwetlandsday.org, www.ramsar.org.