Martimoaavan soidensuojelualue

Yleistä Suoluonto Kävijämäärät Historia

Perustettu:	1981
Ylläpitäjä:	Metsähallitus, Lapin luontopalvelut
Puistonhoitaja:	Hely Juntunen, Metsähallitus
Virallinen sivusto:	luontoon.fi/martimoaapa

Pinta-ala:	134 km²
Sijainti:	Simon ja Keminmaan kunta, Meri-Lappi (noin 20 km Kemistä koilliseen)
Erityistä:	Natura 2000 alue

Martimoaavan – Lumiaavan – Penikoiden soidensuojelualue

on yksi Pohjois-Suomen tärkeimpiä suoluonnon suojelukohteita.

Martimoaavan soidensuojelua alue on perustettu vuonna 1981 ja sen hoidosta vastaa Metsähallitus. Soidensuojelualue sijaitsee Simossa, Meri-Lapissa noin 20km Kemistä koiliseen. Alueen luoteisosa, Keskipenikka ja Helkkunen, ovat Keminmaan puolella.

Lintujen pesimäalue

Martimoaapa on hyvin tärkeä uhanalaisille lintulajeille. Alueen soilla ja Martimojärven allikkoalueella pesii lähes 100 lintulajia.

Lintuja voi tarkkailla Martimojärven rannasta tai luontopolun varrella sijaitsevasta tornista.

Pesivät linnut

Vaaramaisemat

Alueen länsiosan vaarat, Penikat, ovat toinen pää Kivalon yli 100km pitkästä vaarajaksosta, joka ulottuu Itä-Lappiin asti. Vaara on luonnontieteellinen raja Pohjois-Pohjanmaalle ja Peräpohjolalle.

Vaaramaisemaa voi ihaillla Kivalon näköalatornista.

Lisätietoa Kivalosta

Eläimet

Lintujen lisäksi Martimoaavan soilla viihtyvät erilaiset matelijat, perhoset ja hyönteiset.

Suot toimivat hirville ja poroille kesälaitumina. Suurpedoista alueella voi kulkea karhu, ilves ja susi. Martimo-ojan varrella voi viihtyä myös saukko.

Metsät

Suoaukeiden välissä on paljon metsäsaarekkeita, jotka ovat tärkeitä elinympäristöjä mm. riistalinnustolle ja -eläimille.

Martimoaavalla esiintyy myös lähes luonnontilaisia metsiä Kivalon vaaranrinteillä ja alueen eteläosissa.

Lisätietoa Metsä.fi

Suoluonto

Alueelle ovat tyypillisiä puuttomat nevalakeudet. Suurimmat aavat, Lumiaapa ja Simoskanaapa, tarjoavat aapamaisemaa silmänkantamattomiin.

Yli puolet suoalueesta koostuu aapasoista, mutta alueella on myös mm. keidassoita, lettoja, rimpinevoja. Alueen nimikkosuo, Martimoaapa, ei nimestään huolimatta ole kuitenkaan aapasuo vaan keidassuo.

Alueen soilla esiintyy mm. rahkasammalia, kääpiä, jäkäliä, kihokkeja ja erilaisia saroja.

Lisätietoa Ympäristö.fi-sivustolta

Vesistöt

Soidensuojelualueella sijaitsee muutamia vesistöjä ja myös lähteitä ja lähdesoita. Karun kaunis Martimojärvi sijaitsee alueen kaakoisosassa.

Martimojärven eteläpuolelle levittäytyy Martimoaavan allikkoalue, joka koostuu kymmenistä pienistä lammista. Alue on vaikeapääsyinen, mutta alue on syytäkin rauhoittaa, koska allikkoalue on herkkä ja tärkeä lintujen pesinnälle.

Kävijämäärät

Metsähallitus kerää ylläpitämistään suojelu- ja retkeilyalueista vuosittain käyntimääriä, niin myös Martimoaavalta. 2014 vuodesta asti Martimoaavan kävijämäärät ovat olleen tasaisessa nousussa ja 2020 vuonna korona taisi lisätä kävijöitä entisestään. 2022 vuonna Martimoaavalla oli huikeat 17 100 kävijää. Toivottavasti tulevaisuudessa yhä useammat ihmiset löytäisivät tämän hienon luontokohteen.

2012	13000
2013	9900
2014	9600
2015	11000
2016	10800
2017	11700
2018	13000
2019	13000
2020	15000
2021	16500
2022	17100

Martimoaavan kävijämäärät vuosittain. Lähde: metsa.fi

Martimoaavan historia-aikajana

2023	2023 Metsähallitus toteutti esteettömän reitin varteen uuden esteettömän Järven Pikkuahon taukopaikan. Martimoaapa.com sivusto uudistui Kemi-Tornion Lintuharrastajat esitti ympäristöministeriölle, että Martimoaavan soidensuojelualue muutettaisiin kansallispuistoksi. pohjoisenpolut.fi Metsähallitus on toteuttanut linnustoon ja kasvillisuuteen liittyviä täydentäviä luontoselvityksiä Lyypäkin tuulivoimapuistohankkeeseen.
2022	2022 Metsähallitus toteutti esteettömän reitin Hangassalmenahosta Järviaavan laitaan. Australialaisyhtiö Kingsrose Mining on esittänyt halukkuutensa etsiä metalleja Martimoaavalta, Penikoiden alueelta. pohjoisenpolut.fi
2021	2021 Metsähallituksen Lapin Luontopalvelut kunnosti pitkoksia Hangassalmen lähtöpaikasta 4km eteenpäin sekä Martimojärven rantaan vievät pitkokset. Metsä.fi Alueelle on asennettu uudet sähköiset laskurit käyntimäärien arvioimisen tueksi. Alueen reunoilla olevia kuivattavia ojia ennallistettiin tukkimalla ojat turpeella ja poistamalla.
2020	2020 Luontopolun pohjoispuolen pitkospuita kunnostettiin ja reitin varrelle lisättiin istuimia. Blogi
2019	2019 Kaltiolammen vanhan autiotuvan tilalle siirrettiin uusi autiotupa Pisavaaran luonnonpuistosta. Tuvan tiedot
2018	2018 Valkaman laavu paloi. Kaltiolammen huonokuntoinen autiotupa purettiin. Alueella tehtiin ennallistamispolttoja, joiden tavoite on nopeuttaa talouskäytössä olleiden metsien sukkessiota kohti luonnonmetsää. Lähde: Metsähallitus
2017	2017 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy tutki Simo–Ii tuulivoimapuistojen vaikutusta muuttolinnustoon. FCG
2016	2016 Saunasaareen ja Koivuselän autiotuvalle toimitettiin autiotupavetoomus tupien säilyttämisestä ja huoltamisesta Tunturiladun 70-juhlavuoden kunniaksi. Retkilehti.fi (pdf) Metsähallitus järjesti pitkospuutalkoot, jossa uusittiin alueen läpi kulkevan reitin pitkokset Poropelloaho-Koivuselkä väliltä.
2015	2015 Metsähallituksen Lapin luontopalvelut suoritti kulttuuriperintöinventoinnin. Metsä.fi (pdf) Kivaloiden jääkärikämpän huolto siirtyi Metsähallitukselta Keminmaan vastuulle. Yle.fi Martimoaavalla toteutettiin linnuston linjalaskenta. Lähde: Metsähallitus
2013	2013 Martimoaapa.com nettisivusto perustettiin jakamaan tietoa alueesta. Alueella toteutettiin serpentiinialustan sammallajikartoitus. Lähde: Metsähallitus.
2011	2011 Alueella tehtiin ennallistamispolttoja, joiden tavoite on nopeuttaa talouskäytössä olleiden metsien sukkessiota kohti luonnonmetsää. Lähde: Metsähallitus
2009	2009 Järviaavan reitti avattiiin Yle.fi Kivalon vanha tupa purettiin ja rakennettiin uusi autiotupa.
2008	2008 Toteutetiin jäkäläkartoitus Penikoiden kaivosvaltausalueella.
2007	2007 Metsähallituksen Lapin luontopalvelut suoritti kulttuuriperintökohteiden inventoinin. Kyppi.fi (pdf)
2006	2006 Metsähallitus poltti 14 hehtaaria metsää parantaakseen paloja tarvitsevien harvinaistuneiden lajien elinoloja ja muuttaakseen metsien rakennetta luonnontilaisemmaksi. Farmit.net Alueella tehtiin ennallistamispolttoja, joiden tavoite on nopeuttaa talouskäytössä olleiden metsien sukkessiota kohti luonnonmetsää. Lähde: Metsähallitus Alueella toteutettiin suolajistoon keskittyvä kasvillisuusselvitys sekä kääpäinventointi. Lähde: Metsähallitus
2004	2004 Martimoaapa liitettiin Natura 2000-alueeseen ja näin kansainvälisesti merkittävien kosteikkojen luetteloon eli ns. Ramsar-kohteeksi. Metsähallituksen julkaisut (pdf)
2003	2003 Metsähallitus kartoitti luontotietoja Martimoaapa-Lumiaapa-Penikoiden alueella. Metsä.fi Martimoaavalla tehtiin ennallistamispolttoja, joiden tavoite on nopeuttaa talouskäytössä olleiden metsien sukkessiota kohti luonnonmetsää. Lähde: Metsähallitus
2002	2002 Martimo-ojan niittytupa rakennettiin.
1998	1998 Martimo-ojan sauna paloi.
1995	1995 Koivuselän Oulu-yhtiön rakentama savottakämppä purettiin.
1994	1994 Kivalon jääkärikämppä rakennettiin. Metsähallitus luopui soidensuojelualueiden metsätalouskäytöstä. Metsä.fi (pdf)
1992	1992 Koivuselän autiotupa rakennettiin. Saunasaaren vanha savottakämppä purettiin.
1981	1981 Martimoaavan soidensuojelualue perustettiin
1950-luku	1950-luku Kangasmetsäsaarekkeiden ja Penikoiden rinteen metsiä otettiin metsätalouskäytöön. Oulu Oy rakensi Saunasaaren ja koivuselän savottakämpän.
1949	1949 Penikoiden alueen geologinen tutkimus julkaistiin. GTK (pdf)
1947	1947 Saunasaaren savottasauna rakennettiin.

Kieltolain aikaan (1919–1932) soidensuojelualueen maastoissa kulki vanha pirtureitti. Reitti kulki aivan Simon ja Tervolan pitäjien rajaa ja näkyy maastossa vieläkin.

Martimoaavalla on liikuttu jo esihistoriallisella ajalla. Niistä muistona ovat alueelta muinaisjäännökset. Alueelta on löydetty kymmeniä rakkakuoppia, joita on käytetty lihansäilytykseen, kymmenmetrinen kivikehä, jonka käyttötarkoitus on epäselvä sekä pieniä kvartsilouhoksia, joista on käyty irrottamassa raaka-ainetta työkaluihin.

Lähteet: luontoon.fi ja Kulttuuriperintökohteiden inventointi 2007 (pdf).