Martimoaavan soidensuojelualue
| Perustettu: | 1981 |
|---|---|
| Ylläpitäjä: | Metsähallitus, Lapin luontopalvelut |
| Puistonhoitaja: | Hely Juntunen, Metsähallitus |
| Virallinen sivusto: | luontoon.fi/martimoaapa |
| Pinta-ala: | 134 km2 |
| Sijainti: | Simon ja Keminmaan kunta, Meri-Lappi (noin 20 km Kemistä koilliseen) |
| Erityistä: | Natura 2000 alue |
Martimoaavan – Lumiaavan – Penikoiden soidensuojelualue
on yksi Pohjois-Suomen tärkeimpiä suoluonnon suojelukohteita.
Martimoaavan soidensuojelua alue on perustettu vuonna 1981 ja sen hoidosta vastaa Metsähallitus. Soidensuojelualue sijaitsee Simossa, Meri-Lapissa noin 20km Kemistä koiliseen. Alueen luoteisosa, Keskipenikka ja Helkkunen, ovat Keminmaan puolella.
Lintujen pesimäalue
Martimoaapa on hyvin tärkeä uhanalaisille lintulajeille. Alueen soilla ja Martimojärven allikkoalueella pesii lähes 100 lintulajia.
Lintuja voi tarkkailla Martimojärven rannasta tai luontopolun varrella sijaitsevasta tornista.
Vaaramaisemat
Alueen länsiosan vaarat, Penikat, ovat toinen pää Kivalon yli 100km pitkästä vaarajaksosta, joka ulottuu Itä-Lappiin asti. Vaara on luonnontieteellinen raja Pohjois-Pohjanmaalle ja Peräpohjolalle.
Vaaramaisemaa voi ihaillla Kivalon näköalatornista.
Metsät
Suoaukeiden välissä on paljon metsäsaarekkeita, jotka ovat tärkeitä elinympäristöjä mm. riistalinnustolle ja -eläimille.
Martimoaavalla esiintyy myös lähes luonnontilaisia metsiä Kivalon vaaranrinteillä ja alueen eteläosissa.
Eläimet
Lintujen lisäksi Martimoaavan soilla viihtyvät erilaiset matelijat, perhoset ja hyönteiset.
Suot toimivat myös hirville ja poroille kesälaitumina. Suurpedoista alueella voi kulkea karhu, ilves ja susi. Martimo-ojan varrella voi viihtyä myös saukko.
Suoluonto
Alueelle ovat tyypillisiä puuttomat nevalakeudet. Suurimmat aavat, Lumiaapa ja Simoskanaapa, tarjoavat aapamaisemaa silmänkantamattomiin.
Yli puolet suoalueesta koostuu aapasoista, mutta alueella on myös mm. keidassoita, lettoja, rimpinevoja. Alueen nimikkosuo, Martimoaapa, ei nimestään huolimatta ole kuitenkaan aapasuo vaan keidassuo.
Alueen soilla esiintyy mm. rahkasammalia, kääpiä, jäkäliä, kihokkeja ja erilaisia saroja.
Vesistöt
Soidensuojelualueella sijaitsee muutamia vesistöjä ja myös lähteitä ja lähdesoita. Karun kaunis Martimojärvi sijaitsee alueen kaakoisosassa.
Martimojärven eteläpuolelle levittäytyy Martimoaavan allikkoalue, joka koostuu kymmenistä pienistä lammista. Alue on vaikeapääsyinen, mutta alue on syytäkin rauhoittaa, koska allikkoalue on herkkä ja tärkeä lintujen pesinnälle.
Kävijämäärät
Metsähallitus kerää ylläpitämistään suojelu- ja retkeilyalueista vuosittain käyntimääriä, niin myös Martimoaavalta. 2014 vuodesta asti Martimoaavan kävijämäärät ovat olleen tasaisessa nousussa ja 2020 vuonna korona taisi lisätä kävijöitä entisestään. Toivottavasti tulevaisuudessa yhä useammat ihmiset löytäisivät tämän hienon luontokohteen.
| 2012 | 13000 |
| 2013 | 9900 |
| 2014 | 9600 |
| 2015 | 11000 |
| 2016 | 10800 |
| 2017 | 11700 |
| 2018 | 13000 |
| 2019 | 13000 |
| 2020 | 15000 |
| 2021 | 16500 |
| 2022 | 17100 |
Martimoaavan alueen historiaa
| 2023 | 2023 Metsähallitus toteutti esteettömän reitin varteen uuden esteettömän Järviaavan avokodan taukopaikaksi. Martimoaapa.com sivusto uudistui Kemi-Tornion Lintuharrastajat esitti ympäristöministeriölle, että Martimoaavan soidensuojelualue muutettaisiin kansallispuistoksi. pohjoisenpolut.fi Metsähallitus on toteuttanut linnustoon ja kasvillisuuteen liittyviä täydentäviä luontoselvityksiä Lyypäkin tuulivoimapuistohankkeeseen. |
| 2022 | 2022 Metsähallitus toteutti esteettömän reitin Hangassalmenahosta Järviaavan laitaan. Australialaisyhtiö Kingsrose Mining on esittänyt halukkuutensa etsiä metalleja Penikoiden alueelta. pohjoisenpolut.fi Ala-Penikan kaksi vaaraa liitettiin osaksi soidensuojelualuetta. Vaaran laella toimi armeijan tutka-asema vuosina 1955–2007. |
| 2021 | 2021 Metsähallituksen Lapin Luontopalvelut kunnosti pitkoksia Hangassalmen lähtöpaikasta 4km eteenpäin sekä Martimojärven rantaan vievät pitkokset. Metsä.fi Alueelle on asennettu uudet sähköiset laskurit käyntimäärien arvioimisen tueksi. Lähde: Metsä.fi Alueen reunoilla olevia kuivattavia ojia ennallistettiin tukkimalla ojia turpeella ja poistamalla saroilta puita. Lähde: Metsähallitus |
| 2020 | 2020 Luontopolun pohjoispuolen pitkospuita kunnostettiin ja reitin varrelle lisättiin istuimia. Blogi |
| 2019 | 2019 Kaltiolammen vanhan autiotuvan tilalle siirrettiin uusi autiotupa Pisavaaran luonnonpuistosta. Tuvan tiedot |
| 2018 | 2018 Valkaman laavu paloi. Kaltiolammen huonokuntoinen autiotupa purettiin. Alueella tehtiin ennallistamispolttoja, joiden tavoite on nopeuttaa talouskäytössä olleiden metsien sukkessiota kohti luonnonmetsää. Lähde: Metsähallitus |
| 2017 | 2017 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy tutki Simo–Ii tuulivoimapuistojen vaikutusta muuttolinnustoon. FCG |
| 2016 | 2016 Saunasaareen ja Koivuselän autiotuvalle toimitettiin autiotupavetoomus tupien säilyttämisestä ja huoltamisesta Tunturiladun 70-juhlavuoden kunniaksi. Retkilehti.fi (pdf) Metsähallitus järjesti pitkospuutalkoot, jossa uusittiin alueen läpi kulkevan reitin pitkokset Poropelloaho-Koivuselkä väliltä. |
| 2015 | 2015 Metsähallituksen Lapin luontopalvelut suoritti kulttuuriperintöinventoinnin. Metsä.fi (pdf) Kivaloiden jääkärikämpän huolto siirtyi Metsähallitukselta Keminmaan vastuulle. Yle.fi Martimoaavalla toteutettiin linnuston linjalaskenta. Lähde: Metsähallitus |
| 2013 | 2013 Martimoaapa.com nettisivusto perustettiin jakamaan tietoa alueesta. Alueella toteutettiin serpentiinialustan sammallajikartoitus. Lähde: Metsähallitus. |
| 2011 | 2011 Alueella tehtiin ennallistamispolttoja, joiden tavoite on nopeuttaa talouskäytössä olleiden metsien sukkessiota kohti luonnonmetsää. Lähde: Metsähallitus |
| 2009 | 2009 Järviaavan reitti avattiiin Yle.fi Kivalon vanha tupa purettiin ja uusi autiotupa rakennettiin. |
| 2008 | 2008 Penikoiden kaivosvaltausalueella toteutetiin jäkäläkartoitus. |
| 2007 | 2007 Metsähallituksen Lapin luontopalvelut suoritti kulttuuriperintökohteiden inventoinin. Kyppi.fi (pdf) |
| 2006 | 2006 Metsähallitus poltti 14 hehtaaria metsää parantaakseen paloja tarvitsevien harvinaistuneiden lajien elinoloja ja muuttaakseen metsien rakennetta luonnontilaisemmaksi. Farmit.net Alueella tehtiin ennallistamispolttoja, joiden tavoite on nopeuttaa talouskäytössä olleiden metsien sukkessiota kohti luonnonmetsää. Lähde: Metsähallitus Alueella toteutettiin suolajistoon keskittyvä kasvillisuusselvitys sekä kääpäinventointi. Lähde: Metsähallitus |
| 2004 | 2004 Martimoaapa liitettiin Natura 2000-alueeseen ja näin kansainvälisesti merkittävien kosteikkojen luetteloon eli ns. Ramsar-kohteeksi. Metsähallituksen julkaisut (pdf) |
| 2003 | 2003 Metsähallitus kartoitti luontotietoja Martimoaapa-Lumiaapa-Penikoiden alueella. Metsä.fi Martimoaavalla tehtiin ennallistamispolttoja, joiden tavoite on nopeuttaa talouskäytössä olleiden metsien sukkessiota kohti luonnonmetsää. Lähde: Metsähallitus |
| 2002 | 2002 Martimo-ojan niittytupa rakennettiin. |
| 1998 | 1998 Martimo-ojan sauna paloi. |
| 1997 | 1997 Martimoaapa valittiin EU:n tukemaan Life-projektiin, jolla suojellaan aapasoita. |
| 1995 | 1995 Koivuselän Oulu-yhtiön rakentama savottakämppä purettiin. |
| 1994 | 1994 Kivalon jääkärikämppä rakennettiin. Metsähallitus luopui soidensuojelualueiden metsätalouskäytöstä. Metsä.fi (pdf) |
| 1992 | 1992 Koivuselän autiotupa rakennettiin. Saunasaaren vanha savottakämppä purettiin. |
| 1981 | 1981 Martimoaavan soidensuojelualue perustettiin |
| 1970 | 1970-luku Yli-Penikan retkeily- ja virkistyskäytön laajentamista suunniteltiin. Suunnitelma piti sisällään mm. hotellin, leirintäalueen, laskettelukeskuksen ja loma-asuntoalueen rakentamista. |
| 1968 | 1968 Kemin Matkailijayhdistys r.y rakensi majan Yli-Penikan rinteeseen (siirtyi myöhemmin Ulkoilu Kivalot Oyn omistukseen). Maja toimi hiihtokeskuksen tukikohtana. |
| 1966 | 1966 Metsähallitus varasi n. 3000 ha suuruisen alueen ulkoilu- ja retkeilytarkoituksiin. |
| 1950-luku | 1950-luku Kangasmetsäsaarekkeiden ja Penikoiden rinteen metsiä otettiin metsätalouskäytöön. Oulu Oy remontoi Saunasaaren vanhan savottasaunan autiotuvaksi ja rakensi Koivuselän savottakämpän. |
| 1949 | 1949 Penikoiden alueen geologinen tutkimus julkaistiin. GTK (pdf) |
| 1947 | 1947 Saunasaaren savottasauna rakennettiin. |
Kieltolain aikaan (1919–1932) soidensuojelualueen maastoissa kulki vanha pirtureitti. Reitti kulki aivan Simon ja Tervolan pitäjien rajaa ja näkyy maastossa vieläkin. Pirtujobbarit salakuljettivat pirtua Ruotsin kautta Suomeen ja pirtukaravaanit kuljettivat niitä edelleen rannikolta sisämaahan.
Martimoaavalla on liikuttu jo esihistoriallisella ajalla. Niistä ajoista muistona ovat alueelta löytyneet muinaisjäännökset. Alueelta on löydetty kymmeniä rakkakuoppia, joita on käytetty lihansäilytykseen, kymmenmetrinen kivikehä, jatulinlehto, jonka käyttötarkoitus on epäselvä sekä pieniä kvartsilouhoksia, joista on käyty irrottamassa raaka-ainetta työkaluihin.
Lähteet: luontoon.fi ja Kulttuuriperintökohteiden inventointi 2007 (pdf).