Martimoaavan soidensuojelualue
| Perustettu: | 1981 |
|---|---|
| Ylläpitäjä: | Metsähallitus, Lapin luontopalvelut |
| Puistonhoitaja: | Hely Juntunen, Metsähallitus |
| Virallinen sivusto: | luontoon.fi/martimoaapa |
| Pinta-ala: | 140 km2 |
| Sijainti: | Simon ja Keminmaan kunta, Meri-Lappi (noin 20 km Kemistä koilliseen) |
| Erikoisuus: | Ramsar-alue, Natura 2000 alue, SPA-alue (Natura 2000 lintudirektiivin erityissuojelualue) |
Martimoaapa – Lumiaapa – Penikat soidensuojelualue
Martimoaapa – Lumiaapa- Penikat alue, eli Martimoaavan soidensuojelualue, on yksi Pohjois-Suomen tärkeimpiä suoluonnon suojelukohteita.
Martimoaavan soidensuojelua alue on perustettu vuonna 1981 ja sen hoidosta vastaa Metsähallitus. Soidensuojelualue sijaitsee Simossa, Peräpohjolassa noin 20km Kemistä koiliseen. Alueen luoteisosan vaarat, Yli- ja Keski-Penikka sekä Helkkunen, ovat Keminmaan puolella.
Lintujen pesimäalue
Martimoaapa on hyvin tärkeä erilaisille lintulajeille. Alueen soilla ja Martimojärven allikkoalueella pesii lähes 100 lintulajia.
Lintuja voi tarkkailla Martimojärven rannasta tai luontopolun varrella sijaitsevasta tornista.
Vaaramaisemat
Alueen länsiosan vaarat, Penikat, ovat toinen pää Kivalon yli 100km pitkästä vaarajaksosta, joka ulottuu Itä-Lappiin asti. Vaara on luonnontieteellinen raja Pohjois-Pohjanmaalle ja Peräpohjolalle.
Metsät
Suoaukeiden välissä on paljon metsäsaarekkeita, jotka ovat tärkeitä elinympäristöjä mm. riistalinnustolle ja -eläimille.
Martimoaavan puusto on aika nuorta, mutta Kivalon rinteillä ja alueen eteläosissa esiintyy myös lähes luonnontilaisia metsiä.
Eläimet
Lintujen lisäksi Martimoaavan soilla viihtyvät erilaiset matelijat, perhoset ja hyönteiset.
Suot toimivat myös hirville ja poroille kesälaitumina. Suurpedoista alueella voi kulkea karhu, ilves ja susi. Martimo-ojan varrella voi viihtyä myös saukko.
Suoluonto
Alueelle ovat tyypillisiä puuttomat nevalakeudet. Suurimmat aavat, Lumiaapa ja Simoskanaapa, tarjoavat aapamaisemaa silmänkantamattomiin.
Yli puolet suoalueesta koostuu aapasoista, mutta alueella on myös mm. keidassoita, lettoja, rimpinevoja. Alueen nimikkosuo, Martimoaapa, ei nimestään huolimatta ole kuitenkaan aapasuo vaan keidassuo.
Alueen soilla esiintyy mm. rahkasammalia, kääpiä, jäkäliä, kihokkeja ja erilaisia saroja.
Vesistöt
Suojelualueella sijaitsee muutamia vesistöjä ja lähteitä ja lähdesoita. Karun kaunis Martimojärvi sekä pienet Simoskanaavan lammet sijaitsevat alueen kaakoisosassa.
Martimojärven eteläpuolelle levittäytyy Martimoaavan allikkoalue, joka koostuu kymmenistä pienistä lammista. Alue on vaikeapääsyinen, mutta alue on syytäkin rauhoittaa, koska se on herkkä ja tärkeä lintujen pesinnälle.
Kivalon länsipuolen joet laskevat suurimmaksi osaksi Kemijokeen ja itäpuolen joet Simojokeen. Martimojärvestä lähtevä Martimonojajoki kerää vettä yläsoilta ja pysyy osittain sulana talvellakin.
Kävijämäärät
Metsähallitus kerää ylläpitämistään suojelu- ja retkeilyalueista vuosittain käyntimääriä, niin myös Martimoaavalta. Martimoaavan kävijämäärät ovat olleen nousussa ja koronavuodet lisäsivät kävijöitä entisestään.
| 2013 | 9900 |
| 2014 | 9600 |
| 2015 | 11000 |
| 2016 | 10800 |
| 2017 | 11700 |
| 2018 | 13000 |
| 2019 | 13000 |
| 2020 | 15000 |
| 2021 | 16500 |
| 2022 | 17100 |
| 2023 | 16500 |
Martimoaavan alueen historiaa
Alueen historiaan voi tutustua tarkemmin myös Jälkiä Martimoaavan historiasta -blogijuttusarjassa. Historiasarja on myös kuunneltavissa Spotifyssä.
| 2023 | 2023 Metsähallitus toteutti esteettömän reitin varteen uuden esteettömän Järviaavan avokodan taukopaikaksi. Martimoaapa.com sivusto uudistui. Kemi-Tornion Lintuharrastajat esitti ympäristöministeriölle, että Martimoaavan soidensuojelualue muutettaisiin kansallispuistoksi. pohjoisenpolut.fi Kurkiojalle on tehty ennallistamistoimia tavoitteena saada meritaimen takaisin. Kunnostus on kustannettu Ympäristöministeriön Pienvesi-Helmi hankerahalla ja työ aloitettiin Lapin ely-keskuksen aloitteesta. (Yle.fi) Metsähallitus on toteuttanut linnustoon ja kasvillisuuteen liittyviä täydentäviä luontoselvityksiä Lyypäkin tuulivoimapuistohankkeeseen. |
| 2022 | 2022 Metsähallitus toteutti esteettömän reitin Hangassalmenahosta Järviaavan laitaan. Australialaisyhtiö Kingsrose Mining on esittänyt halukkuutensa etsiä metalleja Penikoiden alueelta. pohjoisenpolut.fi Soita on ennallistettu 87 ha alueella. (Lähde: Metsähallitus) |
| 2021 | 2021 Metsähallituksen Lapin Luontopalvelut kunnosti pitkoksia Hangassalmen lähtöpaikasta 4km eteenpäin sekä Martimojärven rantaan vievät pitkokset. Metsä.fi Alueelle on asennettu uudet sähköiset laskurit käyntimäärien arvioimisen tueksi. Lähde: Metsä.fi Alueen reunoilla olevia kuivattavia ojia ennallistettiin tukkimalla ojia turpeella ja poistamalla saroilta puita. Lähde: Metsähallitus |
| 2020 | 2020 Luontopolun pohjoispuolen pitkospuita kunnostettiin ja reitin varrelle lisättiin istuimia. Blogi |
| 2019 | 2019 Kaltiolammen vanhan autiotuvan tilalle siirrettiin uusi autiotupa Pisavaaran luonnonpuistosta. Tuvan tiedot |
| 2018 | 2018 Valkaman laavu paloi. Kaltiolammen huonokuntoinen autiotupa purettiin. Alueella tehtiin ennallistamispolttoja, joiden tavoite on nopeuttaa talouskäytössä olleiden metsien sukkessiota kohti luonnonmetsää. Lähde: Metsähallitus |
| 2017 | 2017 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy tutki Simo–Ii tuulivoimapuistojen vaikutusta muuttolinnustoon. FCG |
| 2016 | 2016 Saunasaareen ja Koivuselän autiotuvalle toimitettiin autiotupavetoomus tupien säilyttämisestä ja huoltamisesta Tunturiladun 70-juhlavuoden kunniaksi. Retkilehti.fi (pdf) Metsähallitus järjesti pitkospuutalkoot, jossa uusittiin alueen läpi kulkevan reitin pitkokset Poropelloaho-Koivuselkä väliltä. |
| 2015 | 2015 Metsähallituksen Lapin luontopalvelut suoritti kulttuuriperintöinventoinnin. Metsä.fi (pdf) Kivaloiden jääkärikämpän huolto siirtyi Metsähallitukselta Keminmaan vastuulle. Yle.fi Martimoaavalla toteutettiin linnuston linjalaskenta. Lähde: Metsähallitus |
| 2013 | 2013 Martimoaapa.com nettisivusto perustettiin jakamaan tietoa alueesta. Alueella toteutettiin serpentiinialustan sammallajikartoitus. Lähde: Metsähallitus. |
| 2011 | 2011 Alueella tehtiin ennallistamispolttoja, joiden tavoite on nopeuttaa talouskäytössä olleiden metsien sukkessiota kohti luonnonmetsää. Lähde: Metsähallitus |
| 2009 | 2009 Järviaavan reitti avattiiin Yle.fi Kivalon vanha tupa purettiin ja uusi autiotupa rakennettiin. |
| 2008 | 2008 Penikoiden kaivosvaltausalueella toteutetiin jäkäläkartoitus. |
| 2007 | 2007 Metsähallituksen Lapin luontopalvelut suoritti kulttuuriperintökohteiden inventoinin. Kyppi.fi (pdf) |
| 2006 | 2006 Metsähallitus poltti 14 hehtaaria metsää parantaakseen paloja tarvitsevien harvinaistuneiden lajien elinoloja ja muuttaakseen metsien rakennetta luonnontilaisemmaksi. Farmit.net Alueella tehtiin ennallistamispolttoja, joiden tavoite on nopeuttaa talouskäytössä olleiden metsien sukkessiota kohti luonnonmetsää. Lähde: Metsähallitus Martimoaavan eteläosissa Korppisaaressa oli luonnonpalo 4,2ha alueella. (Lähde: Metsähallitus) Alueella toteutettiin suolajistoon keskittyvä kasvillisuusselvitys sekä kääpäinventointi. Lähde: Metsähallitus |
| 2004 | 2004 Martimoaapa liitettiin Natura 2000-alueeseen ja näin kansainvälisesti merkittävien kosteikkojen luetteloon eli ns. Ramsar-kohteeksi. Metsähallituksen julkaisut (pdf) Martimoaavalle toteutettiin metsien ennallistamissuunnitelma. Metsähallitus |
| 2003 | 2003 Metsähallitus kartoitti luontotietoja Martimoaapa-Lumiaapa-Penikoiden alueella. Yle.fi Martimoaavalla tehtiin ennallistamispolttoja, joiden tavoite on nopeuttaa talouskäytössä olleiden metsien sukkessiota kohti luonnonmetsää. Metsä.fi |
| 2002 | 2002 Martimo-ojan niittytupa rakennettiin. |
| 1998 | 1998 Martimo-ojan sauna paloi. |
| 1997 | 1997 Martimoaapa valittiin EU:n tukemaan Life-projektiin, jolla suojellaan aapasoita. |
| 1995 | 1995 Koivuselän Oulu-yhtiön rakentama savottakämppä purettiin. |
| 1994 | 1994 Kivalon jääkärikämppä rakennettiin. Metsähallitus luopui soidensuojelualueiden metsätalouskäytöstä. Metsä.fi (pdf) |
| 1992 | 1992 Koivuselän autiotupa rakennettiin. Saunasaaren vanha savottakämppä purettiin. |
| 1981 | 1981 Martimoaavan soidensuojelualue perustettiin |
| 1970-luku | 1970-luku Kivaloiden retkeily- ja virkistyskäytön laajentamista suunniteltiin. Suunnitelma piti sisällään mm. hotellin, leirintäalueen, laskettelukeskuksen ja loma-asuntoalueen rakentamista. Keski-Penikan rinteessä toimi laskettelurinne hisseineen. Ala-Penikan – Kivalon luonnonhoitometsä muodostetaan. Hangasalmenahon eteläpuolella oli Turun yliopiston ja metsähallinnon Kemin hoitoalueen ylläpitämä hillakoeala. Martimoaavan alue valittiin ns. Project Mar-ohjelmaan, joissa suojeltiin vesilinnuille tärkeitä kosteikkoja. |
| 1960-luku | 1960-luku Kemin Matkailijayhdistys r.y rakensi majan Yli-Penikan rinteeseen (siirtyi myöhemmin Ulkoilu Kivalot Oyn omistukseen). Maja toimi hiihtokeskuksen tukikohtana. Metsähallitus varasi n. 3000 ha suuruisen alueen ulkoilu- ja retkeilytarkoituksiin ja toteutti 30-50km retkeilyreitistöä alueelle. |
| 1950-luku | 1950-luku Kangasmetsäsaarekkeiden ja Penikoiden rinteen metsiä otettiin metsätalouskäytöön. Oulu Oy remontoi Saunasaaren vanhan savottasaunan autiotuvaksi ja rakensi Koivuselän savottakämpän. Ala-Penikkan laella toimi armeijan tutka-asema vuosina 1955–2007. |
| 1949 | 1949 Penikoiden alueen geologinen tutkimus julkaistiin. GTK (pdf) |
| 1947 | 1947 Saunasaaren savottasauna rakennettiin. |
| 1945 | 1945 Kemin Matkailijayhdistys rakennutti matkailumajan Ala-Penikan rinteeseen. Maja purettiin pari vuotta myöhemmin. |
Kieltolain aikaan (1919–1932) soidensuojelualueen maastoissa kulki vanha pirtureitti. Reitti kulki aivan Simon ja Tervolan pitäjien rajaa ja näkyy maastossa vieläkin. Talvisin kuljettiin soita pitkin, sulanmaan aikaan lähempänä Kivalon vaarajonoa. Pirtujobbarit salakuljettivat pirtua Ruotsin kautta Suomeen ja pirtukaravaanit kuljettivat niitä edelleen rannikolta sisämaahan.
Martimoaavalla on liikuttu jo esihistoriallisella ajalla. Niistä ajoista muistona ovat alueelta löytyneet muinaisjäännökset. Alueelta on löydetty kymmeniä rakkakuoppia, joita on käytetty lihansäilytykseen, kymmenmetrinen kivikehä, jatulinlehto, jonka käyttötarkoitus on epäselvä sekä pieniä kvartsilouhoksia, joista on käyty irrottamassa raaka-ainetta työkaluihin.
Alueen historiaan voi tutustua tarkemmin Jälkiä Martimoaavan historiasta -blogijuttusarjassa.
Lähteet: luontoon.fi ja Kulttuuriperintökohteiden inventointi 2007 (pdf).