Talvitelttailua testaamassa

Aurinko paistoi ja teräshanki kiilui silmän kantamattomiin. Jätimme auton Hangassalmen ahon p-paikasta muutaman metrin etelään, P-paikalla, kun oli aika paljon autoja.

Söimme eväät metsäsaarekkeen eteläreunalla ja nautimme auringon paisteesta sekä ihastellimme hiihtoleijailjoiden keinumista pitkin aapoja. Paljon oli suksien jälkiä lumella eikä näin aurinkoisena kansallisena lomapäivänä tarvinnut yksin hiihdellä. Oli hiihtäjiä, varjoleijailijoita, koiravaljakkoja ja kävelijöitä.

Hiihdimme Valkaman kautta Martimo-ojaa seuratan Niittyrannan autiotupaa kohti. Joutsen pariskunta ilostutti matkaamme tallustellen Martimo-ojan sulassa uamassa.

Päätimme majoittua lähelle autiotupaa, jos ensikertalaisen talvitelttailu ei maistukaan koko yötä. Pystytimme teltan Niittytuvasta muutaman sadan metrin päähän lounaaseen aavan reunaan.

Kävelimme aikamme kuluksi hankiaisilla viimeisistä auringonsäteistä nauttien. Iltapaksi teimme lahjaksi saamaamme hirvenlihasäilykettä ja perunamuusia. Ruokaa tehdessämme huomasimme ensimmäiset mietteet, jotka seuraavalle reissulle tekisimme toisin; talvella kannattaisi ottaa mukaan vain nopeasti tehtävää ruokaa. Trangian lämmetessä menee kauemmin ja välineistö meinasi jäätyä kesken askareiden.

Aurinkon laskettua lämpötila laski muutaman asteen alle nollan. Nukumaan laitoimme paksun vaatekerroksen kanssa, mutta äkkiä huomasimme, että makuupussissa on lämpimämpää ohuemmalla vaatekerralla. Makuupussit ovat kolmenvuodenajan pusseja, mutta molemmilla oli ongelmia yöllä niiden kanssa. Toisella makuupussin vetoketjun alaosaan jäi pieni aukko, josta puhalsi inhottavasti kylmää ilma jalkoihin. Onneksi muistin isän antamat lämpöpussit, jotka heittettin jalkoihin lämmikkeeksi. Toisella taasen hajosi makuupussin yläosan kiristysnaru, jonka takia kylmää ilmaa pääsi pussiin. Viriteltiin vaatteista kauluri. Levottomasti meni koko yö, mutta onneksi saimme suht koht lämpimässä nukkua.

Aamupalaa valmistaessa tajusimme uuden asian mikä kannattaa tehdä eritavalla seuraavalla kerralla; leipää, juustoa ja metukkaa ei olisi kannattanut jättää rinkkaan, koska ne olivat jäässä. Ehkäpä näin talviretkeilyssä aamupalaksi kannattaisi syödä muutenki jotain lämmintä, vaikka puuroa tms. Onneksi meillä oli myös puuroa mukana ja se lämmittikin mukavasti.

Aamupalan jälkeen lähdimme hiihtämään takaisin autolle Martimojärven yli. Emme pysähtyneet sen kummemmin paluu matkalla vaan hiihdimme muutamaa juomataukoa lukuunottamatta suorilta autolle. Aurinko lämmitti niin kuumasti, että meinasi tulla ihan läkähtyminen hiihtäessä. Sen verran kylmä tuuli oli kuitenki, että ei viitsinyt ihan pelkällä aluspaidalla hiihtää.

Muutamista vastoinkäymisistä huolimatta jäi ensimmäisestä talvitelttailuretkestä hyvä mieli. Nyt tietää miten omat retkeilyvarusteet kestää talviolosuhteita ja mitä seuraavalla reissulla osaa tehdä paremmin.